keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Unikoulukonkarit

Draamaillan jälkeen on kaksi seuraavaa nukutusta mennyt kivuttomasti. Kirjaimellisesti. Robin nukahti eilen mun johdatuksella muutaman vastakarjaisun säestyksellä ja sama kuvio tänään Pankkiirin kanssa. Eri asia sitten noi yöt. Molempina kahtena edellisenä yönä, on Robin uhmakkaasti kömpinyt jo puolen yön aikaan meidän sänkyyn. Yritäppäs vaan viedä sitä omaan sänkyyn, ei toivoa. Järkyttävä karjuminen ja vastustelu alkaa. Tiedän, kyllä se ajan kanssa sinne jäisi.

Mielessä siis vahvasti kovin meidän perheelle tutuksi tullut unikoulu. Tässä on vaan se, että Robin nukkuu vielä toistaiseksi levollisesti välissämme. Kovin herkkä uneni ei kärsi juurikaan taaperon läsnäolosta. Tämä seikka vähentää merkittävästi unikoulumotivaatiota. Sen kun yleensä tekee vaan silloin kun ei ole menetettävää. Kuitenkin sen jo tietää lähes varmana, ettei Robin itsestään opi nukkumaan öitä sängyssään. Tokihan se tahtoo pitää sille myönnetyistä eduista kiinni. Varmasti jonkin asteinen koulutus on edessä. Tiedä sitten milloin. Mutta viimeistään heti kun Robinin läsnäolo öisin alkaa mua (Pankkiiria se ei tule häiritsemään) ja mun unta merkittävästi häiritsemään, on koulu väistämätön.

Teimme eikoisellemme unikoulun (yhden niistä lukuisista) Robinin syntymän jälkeen kun Pankkiiri kyllästyi nukkumaan vierassohvalla Batmanin huoneessa. Sinne siirtyminen yöllä Batmanin herätessä oli nimittäin ainoa tapa mun saada edes vähän lepoa imetysten välissä. Unikoulu oli täydellinen menestys. Kuten edeltäjänsä. Batmanin kanssa koettiin irti yöimetyksestä unikoulu 6 kk iässä, toinen siirryttäessä pinnasängystä taaperosänkyyn 1,5 - vuotiaana ja sitten tämä viimeinen isojen poikien versio reilun kahden vuoden iässä. Robinin kanssa ollaan koettu jo listan enimmäinen versio. Kaikki hyvin erillaisia, mutta sama lopputulos. Uusi parempi unikausi koko perheelle.

Kuitenkin sitä usein muistelee kuinka ennen lasten saantia suunnitteli, että meidän lapset tulee nukkumaan aina vaan omassa sängyssään ja siirtyvät heti kun mahdollista omaan huoneeseensa. Samaa sarjaa sen suunnitelman kanssa, että vauva tulee heti alusta alkaen saamaan pullomaitoa säännöllisti. Että tottuu tuttipulloon ja äiti saa välillä taukoa. Nää on niin näitä juttuja, joita ei kannata eikä voi etukäteen päättää. Suunnitella toki voi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Komenttisi on iloni, kiitos!