Univammainen perhe

Nyt tulee valituspostaus, pahoittelen. 

Mikä siinä on, että meillä ei lapset osaa nukkua? Vauva-ajan yleisin kysymys "Miten teillä nukutaan?" olisi meille ajankohtainen edelleen, vaikka esikoinen täyttää kohta neljä vuotta. On toki ollut hyviä jaksoja ja Batman nukkui varmaan yli vuoden nätisti öitä läpi omassa sängyssään. Nyt kuitenkin olemme taas löytäneet itsemme tilanteesta, että heräämme lukuisia kertoja Batmanin "Äiti!"- huutoihin. Huudot yltyy ja päättyy vasta kun jompi kumpi jaksaa umpiunestaan raahat itsensä lastenhuoneeseen rauhoittelemaan painajaisien uhria.

Pankkiiri on nyt kaksi aamua peräkkäin herännyt lastenhuoneen sohvalta, sillä lopulta se on päättänyt ottaa peiton mukaan ja kömpiä "hetkeksi" rauhoittelemaan Batmanin uneen. Itse en pystyisi nukkumaan minisohvalla hetkeäkään, onni on hyvät unenlahjat. Alkaa vaan vähän painaa ne jatkuvat katkonaiset yöt. Silmiä kirvelee ja päätä särkee päivitttäin ja iltasella alkaa jo hermot helposti olla kireämmällä kun normaalisti. Onneksi kohta alkaa pitkä joululoma ja saadaan vuoroaamuin Pankkiirin kanssa levätä pidempään. Myös päikkärit on silloin toivelistalla. Kiitos.