keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Roolileikki

Asunnon myymisessä on ainakin yksi hyvä puoli. Kämppä ei ole koskaan ollut niin siistinä kun viimeiset viikot. Joka viikko tulee tavallista perusteellisemmin suoritettua perussiivous, mutta lisäksi päivittäin pitää normaalia paremmin siisteyttä yllä. Kun tiedossa on yksityisnäyttö, käymme Pankkiirin kanssa rutiinilla kämpän läpi huone huoneelta. Sänkyjen perusteellinen petaaminen, koristetyynyjen pöyhiminen, pöytien pyyhkiminen, eteisen ja keittiön pikaimuroiminen, lelujen kerääminen, verhojen suoristaminen, kukkien siirtely ja asettelu sekä eteisen tyhjentäminen esillä olevista vaatteista ja kengistä. Kynttilät palamaan ja jazzia soimaan hiljaisella. Viimeistely kestää noin vartin verran. Varsinkin eteinen kokee suuren muutoksen. Voin kertoa, ettei normaalina arkipäivänä näin kurakeliaikana meidän eteisen penkki, naulakko tai lattia ole noin tyhjä ja siisti kuin ohessa esitetyissä kuvissa. 

Edellinen meillä käynyt perhe ihmetteli ääneen, että ei kyllä uskoisi, että meillä asuu lapsia ennen kun kävelee lastenhuoneen kohdalle. Tietysti tahdomme antaa kävijälle tunteen, että välitämme asiakkaista, jotka asunnostamme ovat kiinnostuneita. Ei kuitenkaan ole kyse pienen käyttötavaran myymisestä. 

Näyttöjen jälkeen ei kestä kauaa kun palaamme perus tilaan, joka on huomattavasti kuvia sekamelskaisempi "rennompi". Siihen kuvaan kuuluu lelut lattialla, seuraavan päivän vaatteet pinoissa pukemisjärjestyksessä eteisen penkillä, muruja ja ruokaa keittiön lattialla, tyynyjä ja peittoja majana keskellä olkkaria, petaamattomia sänkyjä, astioita tiskialtaassa ja keittiön rätti ja tiskiharja esillä. 

Jos meillä ei olisi lapsia, voisikohan meillä aina näyttää tältä?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Komenttisi on iloni, kiitos!