perjantai 12. elokuuta 2016

Ensimmäinen päivä

Penaali, puhelin, sateenvarjo, aurinkolasit, juomapullo, huppari. Tässä osa tarvikkeista, joita keskiviikkoiltana (tietysti ihan liian myöhään) pakkasimme Batmanin uuteen koulureppuun. Myös vaatevalinnat tuli tehdä harkiten. Seuraavana päivänä oli edessä meille kaikille uusi, jännittävä, kiehtovakin tapahtuma.

Kun tämän pitkään odotetun päivän aamu koitti, olimme intoa täynnä koko perhe. Lähdimme yhdessä viemään seitsenvuotiasta Pankkiirin lapsuuden koululle. Kävimme jälleen kerran läpi pian jo liiankin tutuksi tulevan koulureitin ja muistutimme tienylityksien varovaisuuden tärkeydestä. Olimme hyvinkin liian ajoissa koulun pihalla. Mutta emme olleet ainoita. Pikkuhiljaa koulun piha täyttyi jännittyneestä ilmapiiristä, liikuttuneista vanhemmista sekä toisiaan iloisina moikkaavista lapsukaisista. Puolisen tuntia myöhemmin kuului kellon kilinää ja lapset vanhempineen ohjattiin omien luokkiensa luo jonoon. Oli moikkahalien aika. Siitä se lähti sitten. Vesiputous nimittäin. Batman alkoi lohduttomasti itkemään peittäen kasvonsa syliini, ettei kukaan asiaa huomaisi. Itse nielin kyyneleitä yrittäen esittää vahvaa. "Hyvin se menee, ei haittaa, että itkettää." Ja reippaana hän lopulta jonossa koulutiloihin asteli. Itse lähdin pala kurkussa koko bussimatkan itkua pidättäen töihin.

Töissä oloni parantui ja pystyin jotenkin keskittymään työtehtäviini. Kunnes puolen päivän aikaan sain puhelun Pankkiirilta. Koulusta oli soitettu, että Batman itkee koska hänet on ilmoitettu väärään iltapäiväkerhoon. Kaikki muut tutut ja kaverit oli haettu lähimpään kerhopaikkaan, jonne meidänkin oli meidän käsityksemme mukaan tarkoitus mennä. Oli kuitenkin sattunut jokin väärinkäsitys ja Batman oli ilmoitettu viereisen koulun tiloihin ranskalaiseen iltapäiväkerhoon. Tänne hän ei kuitenkaan ymmärrettävästi ollut halunnut mennä. Onneksi Pankkiirilla oli vapaapäivä ja hän riensi selvittämään asiaa. Paikalle päästyään Batman oli jo pelaamassa pihalla iloisesti polttopalloa ystävien kanssa. Siirto oikeaan kerhoon onnistui mutkitta. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Toivottavasti Batmanille ei vaan jäänyt päällimmäiseksi mielikuvaksi ensimmäisestä koulupäivästä tämä ikävä välikohtaus.

Mutta kyllä tämä on vaan iso juttu. Ja herättää äitinä lukuisia huolenaiheita. Miten se pärjää, ei kai sitä kiusata? Ja ei kai se kiusaa ketään? Miten se muistaa varoa liikennettä tai pitää omaisuudestaan huolen? Ja samalla pitäisi todistella lapselle, että hyvin se menee. Ja niinhän se meneekin. Ihan varmasti.

Onnea koulutaipaleelle rakas!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Komenttisi on iloni, kiitos!